Karmiva esimerkki Helsingin tiivistämisestä

Viime syksynä tuli tieto, että asuintaloni viereisessä puistossa oleva, vuonna 1929 rakennettu upea klassistiseen tyyliin rakennettu vanha teknillisen opiston rakennus aiotaan pilata rakentamalla siihen neljäs siipi.

Ei auttanut Suomen arkkitehtiliitto Safan kielteinen kannanotto. Ei liioin tuottaneet tulosta kirjelmät eivätkä adressit, joita alueen asukkaat toimittivat kaavoittajalle kaikkiaan neljä kappaletta. Hankkeen vuorovaikutusraportista näkee, että Helsingin kaupunginmuseo vastustaa paitsi neljännen siiven rakentamista, myös koko rakennuksen muuttamista asuinkäyttöön!

Lautakunta päätti yksimielisesti, että rakennus menee asuinkäyttöön, ja neljäs seinä tulee. Tämä arkkitehtien ja asukkaiden kannat sivuuttava päätös siunattiin valtuustossa Tammikuun lopulla.

Kyseinen rakennus on ollut teollisuuskouluna. Siinä koulutettiin insinöörejä vuodesta 1929 eteenpäin, ja koulu muuttui teknillisestä opistosta Stadiaksi ja lopulta fuusioitui osaksi Metropoliaa – oppilaitosta, jossa tällä hetkellä opiskelen insinööriksi. Metropolialla rakennus olikin käytössä siihen saakka, kunnes kaupunki pari vuotta sitten möi sen kiinteistösijoittaja Kojamolle.

Torkkelinmäen ympäristö on rakennettu yhtenäisesti: talot ovat kaikki 1920-luvun klassistista tyyliä. Piritorilta pääsee kätevästi Pengerkatua pitkin ihmettelemään autenttista kaupunkimiljöötä siltä ajalta. Helsingin kaupunki itsekin listaa alueen rakennushistoriallisesti arvokkaaksi.

Jo pelkkä rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön rikkoo sen alkuperäisen idean julkisena rakennuksena, ja on sitäpaitsi todella outo veto Suomen tiheimmin asutulla alueella. Yksityiselle sijoittajalle kolmen siiven kuusikerroksisen rakennuksen luulisi jo riittävän, mutta lisää on saatava: neljäs seinä tölliin! Mitäs siitä, vaikka koko rakennuksen pointti on se, että se avautuu Pengerpuistoon, yhteen Kallion hienoimmista kesänviettopuistoista!

Tämä ei ole mikään yksittäistapaus, vaan samanlaista näkee joka puolella kaupunkia: Helsinkiä tuhotaan. Jo aivan riittävän tiiviitä alueita “tiivistetään” vielä lisää. Historialliset arvot tai asukkaiden mielipiteet merkitään raportteihin ja sitten sivuutellaan. Uudet asuinalueet ovat ankeita, ja täynnä liian massiivisia taloja. Viheralueet ovat uhattuna joka puolella kaupunkia. Rakennusyhtiöt tekevät virkamiehille ehdotuksia mitä haluaisivat, ja kaupunki suostuu. Näinkö se menee?

Katselen nyt rakentuvia alueita, ja vertaan niitä mielessäni Itä-Pasilaan ja Merihakaan. Mitähän seuraavat sukupolvet ajattelevat nykyisestä gryndaamisesta?

Ja valtuustossa tämä meno siunataan! Helsingin pelastukseksi ovat nousseet eri puolilla kaupunkia aktiiviset kansalaisliikkeet, jotka ovat saaneet hieman järkeä päätöksentekijöiden päähän. Joitain hienoja rakennuksia ja metsiä on pelastettu aktiivisen kansalaistoiminnan avulla.

Savu nousee korvista kun avaan aamun lehden: mitähän älyttömyyksiä siellä tänään väitetään “kaupungin kehittämiseksi”?

Edellämainituista syistä aion tulevissa kuntavaaleissa äänestää Asukkaiden Helsinki -yhteislistaa. Järjetön rakennusyhtiöiden, pääomasijoittajien ja grynderien etua ajava politiikka on seisautettava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *