Suomi ei velkaannu silmittömästi

Valtion velka ylitti tänään sadan miljardin rajapyykin.

Mitä tämä nyt siis tarkoittaa, vai tarkoittaako mitään? Noh, velkojen ohella pitäisi muistaa myös varallisuus. Kun lasketaan yhteen valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat ja varat, tilanne näyttää aika toisenlaiselta. Silloin velkaa onkin 158 miljardia, ja varallisuutta 280 miljardia.

Jokaista meitä kohden on velkaa noin -22 000 €. Miinusmerkkistä velkaa, siis varallisuutta. Suomi onkin tilastojen mukaan maailman 7. rikkain valtio.

On toki totta, että valtion velka kasvaa, ja sekin on totta, että kasvuvauhti on nopea. Syy on yksinkertainen: talouslama.

Velanoton vaihtoehto on veronkorotukset

Julkisen velan nopeakin kasvu on tyypillinen ilmiö lama-aikana. Kun työllisyys sakkaa, verotulot pienenevät ja sosiaaliturvamenot kasvavat. Tällöin joudutaan ottamaan velkaa. Se on järkevää, sillä valtion menojen supistaminen lamassa luo noidankehän, jossa menojen supistaminen luo lisää työttömyyttä ja verotulot pienenevät jälleen.

Minusta Suomen nykyisessä velanotossa keskeisin ongelma ei olekaan se että velkaa syntyy vaan se, että velkaannumme jatkuvasti ulkomaisille yksityispankeille. Velanoton lisäksi olisi  tietysti toinenkin mahdollisuus: pääomaverotuksen kiristäminen.

Suomessa pääomaverotusta kevennettiin todella reilusti vuonna 1993. Se on johtanut kaikista rikkaimpien tulojen huomattavaan kasvuun, ja myös varallisuuden kasautumiseen. Viimeksi Tilastokeskus raportoi aiheesta tällä viikolla.

Mikäli siis rikkaiden varallisuuden kertymistä hidastettaisiin verotuksen kautta, voitaisiin velanottoa vähentää tai julkista kulutusta lisätä. Suomessa maksetaan pääomaveroja EU:n keskitasoa vähemmän. Euroissa erotus on 5,5 miljardia.

Velkapopulismi saisi jo loppua

Tämä jatkuva valtion velkaantumisella pelottelu on minusta lähinnä populismia. Ei valtion velka ole mikään mörkö, jonka kasvua pitäisi pelätä. Meillä vain on vuosia puhuttu, että velan taso ja kasvuvauhti ovat kestämättömät. Vaikka katsottaisiin pelkästään velan tasoa, se on Suomessa EU:n keskitasoa, ja velkaa nopeammin kasvavat kuitenkin valtion varat.

Kaikista surullisinta näissä tämän päivän velkaorgioissa on, että Valtiokonttorin pääjohtaja muistutti meitä kaikkia siitä että valtion velka ei edes ylittänyt tänään maagista sadan miljardin rajaa. Tai oikeastaan valtiokonttorin mukaan rajapyykki ohitettiin jo viikkoja sitten, ja sen jälkeen vielä uudestaan – toiseen suuntaan.

Julkisen velan määrän tai sen kasvuvauhdin perusteella ei kannatakaan tehdä kovin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia poliittisia linjauksia. Paljon keskeisempää on se, mitä rahalla saadaan aikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *