Leikkaushallitukselta ei kummoista perustuloa kannata odottaa

Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu lyhyt mutta ytimekäs lause: toteutetaan perustulokokeilu. Moni on todennut, että tämä on yksi harvoista hallitusohjelman hyvistä kohdista.

Minä olen ollut kirjaukseen skeptinen. Jotka tietävät aiemmat kirjoitukseni perustulosta, ehkä arvaavatkin, miksi. Perustulo sanana on siitä ongelmallinen, että se tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Oikeistolaisessa ja vasemmistolaisessa ajattelussa sanalla on liki päinvastaiset merkitykset.

Tästä syystä minua on oikeastaan hieman hämmentänytkin monien ihmisten toiveikas suhtautuminen hallitusohjelman perustulokirjaukseen. Aina tietysti pitäisi ajatella positiivisesti, mutta minun on kyllä todella hankala odottaa tältä hallitukselta järkevää sosiaaliturvauudistusta. Syy on tämä: hallitusohjelman liitteenä olevassa leikkauslistassa on kirjattuna 1,1 miljardin indeksijäädytykset ja 860 miljoonan leikkaukset sosiaalietuuksiin – yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. On siis päätetty samaan aikaan leikata sosiaaliturvasta miljarditolkulla ja tehdä perustulokokeilu. Mikä sellaisesta voi olla lopputuloksena?

Kerrataanpa vielä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän keskeiset ongelmat:

  1. Turvaverkko on mutkikas ja täynnä reikiä. Ei voi olla aivan varma saako tukia, ja jos saa, kuinka kauan ja millä ehdoilla. Sekin on epäselvää, mitkä asiat aiheuttavat tukien maksun lopettamisen.
  2. Sosiaaliturvan taso on riittämätön, mikä synnyttää monenlaisia ongelmia, ja ajaa ihmisiä köyhyyteen.

Sosiaaliturvan ongelmien lisäksi on vielä syytä muistaa peruspalveluihin tehdyt leikkaukset ja heikennykset, jotka myös hankaloittavat juuri köyhien ihmisten elämää.

Ylläolevat ongelmat siis pitäisi ratkaista, mutta hallituksen suunnittelemat leikkaukset suoraan tarkoittavat, että sosiaaliturvan taso ei nouse. Samoin leikkausten vuoksi palvelut heikkenevät edelleen. Jäljelle jää siis vain yksi asia, johon tällä perustulokokeilulla voidaan vaikuttaa: turvaverkon yksinkertaistaminen. Mutta miten yksinkertainen verkosta saadaan, jos perustulo ei riitä elämiseen, ja selvitäkseen tarvitsee lisäkikkailua?

Työttömät ilmaistöihin

Hallituksen perustulokokeilun keskeisin tavoite on, että sen avulla ihmisten on helpompi ottaa vastaan sellaista työtä, josta saatu palkka ei riitä elämiseen. Tämän ovat hallituspuolueiden edustajat myös selvästi sanoneet. Toivottavasti sentään joku ei keksi, että ollakseen oikeutettu perustuloon, on pakko tehdä jotain työtä tai työn kaltaista. Tai että perustulon saa yrittäjä, joka työllistää ihmisen yritykseensä harjoitteluun. Sillä eihän hallituksen perustulokokeilu voi olla vain uusi, pirtsakampi nimitys kuntouttavalle työtoiminnalle?

Toinen, vähemmän puhuttu piirre tällaisessa perustulokokeilussa on, että se heikentäisi ay-liikkeen asemaa entisestään. Pakkolakien ja palkanalennusten rinnalle tulisi sosiaaliturva, joka mahdollistaa työn tekemisen alhaisella palkalla. Nykyhallituksen linjaan myös se sopii varmasti loistavasti.

Minä en voi hyväksyä politiikkaa, jonka tavoitteena on pakottaa ihmisiä töihin olemattomalla palkalla ja pyrkiä estämään ammatillinen järjestäytyminen. Ja siltä hallituksen perustulokokeilu vahvasti kyllä haiskahtaa.

Mölkky-peli
Kuva: Unkarin Wikipedia / Ineptus

P.S.
Joku ehkä ihmettelee tämän kirjoituksen kuvavalintaa. Vuosi sitten puhuttiin kuntouttavana työtoimintana kasattavista mölkkypeleistä. Tuleekohan ”perustulon” voimin sorvattavista puumötkäleistä hallituksen seuraava kärkihanke?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *