Talous ei nouse leikkaamalla palkkoja ja palveluita

Maassamme on pitkään ollut yksi totuus: on pakko leikata jostain.

Tietysti leikkauksista on puhuttu hieman häveliäästi säästöinä, tehostamisina tai rakenteellisina uudistuksina, mutta selvää on ollut, että niitä on pakko tehdä.

Siksi eläkeläisten ja vammaisten on turha vastustaa eläkkeensaajan asumistuen lakkauttamista: on pakko leikata jostain. Ja opiskelijoidenkin pitää tyytyä vähempään: kehnotasoiseen opintotukeen ja koulutuksen heikentymiseen. Onhan pakko leikata jostain. Työttömien osalta sama homma: jostain on pakko leikata.

On yksi ryhmä, jolta ei leikata lainkaan

Nyt hallitus leikkaa kaikilta köyhiltä ja huono-osaisilta, ja perustelu on sama. Jostain on otettava. Mutta miksi yksi ihmisryhmä jää koko ajan leikkausten ulkopuolelle? Arvaatteko mikä se on?
Ei, maahanmuuttajien tukia on leikattu jo aiemmin. Ja kansanedustajien palkkiot – vaikka suuria ovatkin – eivät budjettivajetta selitä.

Tänä vuonna Helsingin pörssiin listautuneet yritykset maksoivat osakkeenomistajilleen yhteensä 10,5mrd euroa osinkoa viime vuoden liikevoitostaan. Summa on ennätyssuuri. Miten yrityksillä on varaa tällaisiin juhliin keskellä lamaa?

Syy on itse asiassa aika yksinkertainen: vuoden 2014 alusta lukien yritykset saivat todella avokätisen verolahjan: sixpack-hallitus alensi keväällä 2013 yhteisöveroa, mikä toi valtion kassaan uuden, lähes 900 miljoonan euron loven. Yllättäen firmojen maksamat osingot kasvoivat seuraavana vuonna osapuilleen samalla summalla. Kun hallitus verolahjansa antoi, se perusteli tekoaan veronalennuksen luomilla uusilla työpaikoilla. Mutta ei alennus luonutkaan työpaikkoja. Omistajien voitot vain kasvoivat.

(Nyt hallitus teki kosmeettisen 1% korotuksen pääomaveroon. Yli puolet Suomessa saatavista pääomatuloista ovat kuitenkin kokonaan verovapaita. Veronkorotuksen tarkoitus on pelkästään lepytellä suuttuneita ihmisiä. Taloudellista vaikutusta sillä ei ole.)

Tilastokeskus kertoi äskettäin saman asian toisin sanoin: yritykset eivät käytä liikevoittojaan uuden tuotannon perustamiseen. Investointien taso on laskenut jo useampana vuonna peräkkäin. Firmat siis käyttävät yhä vähemmän rahaa tuotannon uudistamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Rahat valuvat liikevoittoina omistajille.

Miksi näin käy? Mikseivät yritykset investoi? Yksi välitön syy on, että kysyntä yritysten tuotteille on vähäistä. Täällä kotimaassa on jo vuosia ollut lama, eikä ihmisillä juuri ole varaa kuluttaa. Tähän iskevät kipeästi hallituksen kaavailemat leikkaukset ja palkanalennukset: ne tarkoittavat entistä vähemmän tehtyjä työtunteja ja etenkin entistä vähemmän työstä maksettua palkkaa. Toinen syy on paljon perustavanlaatuisempi: on nopeampaa ja helpompaa tuottaa rahaa rahalla – siis keinotella pörssissä. Oikean tuotannon perustaminen on hidasta ja työlästä. Kasinopelit ovat nopeampia, ja niistä saa suuremmat voitot.

Wikipedian kehittäjätapaaminen maaliskuussa 2013. By Sebastiaan ter Burg from Utrecht, The Netherlands (Wikimedia Hackathon 2013, Amsterdam) [CC BY 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons
Wikipedian kehittäjätapaaminen maaliskuussa 2013. By Sebastiaan ter Burg from Utrecht, The Netherlands (Wikimedia Hackathon 2013, Amsterdam) [CC BY 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons

Mitkä ovat talouden rakenneongelmat?

Tuon tuostakin mediassa joku asiantuntija kertoo, miten Suomessa eletään rakenteellista kriisiä, ja siksi on leikkauksia tehtävä. Näiden puheiden taakse verhotaan se tosiasia, että kriisiä on jo vuosia pahennettu leikkauksin. Meillä vasemmalla kuitenkin puhutaan liian vähän siitä, että tämä rakennekriisi on myös todellinen ja olemassaoleva. Se vain on melko toisenlainen kuin mitä oikeisto väittää.

Kyse ei ole pöhöttyneestä julkisesta sektorista eikä itsekkäistä ammattiliitoista. Kriisin syyt rakennettiin jo lihavina vuosina, kun yritykset tahkosivat suuria voittoja. Komeimpana tietenkin Nokia, joka oli kokoluokaltaan valtava. 2000-luvun aikana Nokia kuitenkin keskittyi lähinnä optioiden ja osinkojen tulouttamiseen, ja uudistuminen jäi vähemmälle. Nokian romahdus ei ollut valtava yllätys tietotekniikka-alaa enemmälti seuranneille. Sama tarina löytyy myös kotimaisen paperiteollisuuden takaa: tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa ja työlästä, joten on helpompi keskittyä osinkojen tulouttamiseen.

Yksi koruttomimpia summauksia kriisin syistä tuli vastaan verkkokeskusteluissa tällä viikolla. Tuohtunut kaveri kiteytti, että jos suomalainen yritys tekee tappiota, työntekijöille käynnistetään YT-neuvottelut ja johdon bonuksia kasvatetaan. Moni muistaa takavuosilta, että samoin toimittiin myös silloin, kun moni firma vielä tuotti voittoa: porukkaa pellolle ja bonukset kattoon.

Yksityiset yritykset eivät ennenkään nostaneet taloutta

Siksi on niin vastuutonta sanoa, että ratkaisu ongelmaan on julkisen sektorin leikkaaminen. Päin vastoin: talouden käyntiin potkaiseminen vaatii julkiselta sektorilta aktiivista toimintaa. Yksityiset yritykset eivät tule taloutta nousuun nostamaan – eivät ole nostaneet ennenkään. Harva nimittäin muistaa, että Nokian suurmenestyksen takana on paljon valtion toimintaa – esimerkiksi tiivistä yhteistyötä posti- ja lennätinlaitoksen kanssa sekä valtionyhtiö Televa, joka sittemmin fuusioitiin osaksi konsernia. Suomalainen paperiteollisuus taas perustettiin 50-luvulla julkisten lainojen tuella, samoin metalliteollisuus on alunperin suurelta osin valtionyhtiöitä.

Tänä päivänä aika on tietenkin toinen kuin ennen. Ei se kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että isketään rukkaset naulaan ja katsellaan sivusta toivoen, että työpaikat ja talouskasvu vain ilmestyvät jostain. Suomessa voitaisiin panostaa vaikkapa uusiutuvan energian tuotantotekniikan kehittämiseen tai energiatehokkuuteen. Varmaan jotain voisi oppia myös korjaamalla julkisen sektorin IT-projekteja vaivaavat ongelmat. Senkaltainen urakka voisi luoda uutta pohjaa myös valtion omalle toiminnalle ja innovaatioille. Kuka uskoo, että veroja pakoilevat yritykset kantaisivat vastuun tällaisessa asiassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *