Eläkevaroja pitäisi käyttää eikä kasvattaa

Viime helmikuussa Keskuskauppakamari hilasi ikkunaansa velkakellon pelotellakseen tavallisia Suomalaisia hallituksen leikkauslinjan taakse, ja joka ikinen media paukutti asiaa suureen ääneen. Vituttihan moinen. Illalla kotiin päästyäni päästä nousi sen verran savua, että löin kasaan oman vastineeni, kellon joka ottaa velkojen lisäksi huomioon myös varat. Tiedot löytyivät Tilastokeskuksesta, ilmaiseksi ja kenen tahansa helposti luettavissa. Tai niinhän sitä luulisi: saatavakellosta tuli erittäin suosittu ja nettisivuni meinasivat kyykätä kun useammat tuhannet kiinnostuneet rynnistivät paikalle ihmettelemään julkisen varallisuutemme paisumista.

Kellon kanssa on ollut hauskaa, ja olen myös saanut kaikenlaista sähköpostia ja muuta palautetta eri puolilta Suomea – puolesta ja vastaan. Viime viikolla blogini ja Saatavakellon kävijämäärät taas yllättäen pullistuivat. Hetken asiaa ihmeteltyäni havaitsin, että Juhahan se oli taas mennyt vähän kertomaan asioita televisiossa: kuulemma Suomen rahat ovat nyt vain kertakaikkiaan loppu. Menemättä enempää siihen, että Sipilän kaltaisen miljonäärin ei kannattaisi puhua rahojen loppumisesta mitään, ajattelin että aika voisi olla otollinen pienelle blogikirjoitukselle tästä aiheesta. Siispä: muutamia kysymyksiä ja kommentteja Saatavakellosta, olkaa hyvät!

saatavakello

Mitä tämä varallisuus oikein on?

Saatavakellon huima varallisuuspotti koostuu ennen muuta eläkerahastoista. Ne ovat suomalainen erikoisuus. Julkiset rahoitusvarat on jaettu tilastoissa kolmeen ryhmään: valtio, kunnat ja eläkerahastot. Näillä kaikilla on varoja ja velkaa. Valtiolla on velkaa noin 125 miljardia ja varoja noin 65 miljardia. Paikallishallinnolla velat ja varat ovat liki tasoissa – velkaa on pari miljardia enemmän. Laskelman vetävät plussalle eläkerahastot, joissa on huikeat 190 miljardia varallisuutta ja vain 9 miljardia velkaa. 190 miljardia on lähes neljän vuoden valtion budjetti, ja yli viisitoista kertaa suurempi potti kuin vuoden 2013 henkilöverotukseen ilmoitetut pääomatulot (11 miljardia). Suomen koko bruttokansantuote on vain hivenen suurempi, noin 200 miljardia. Nämä numerot antanevat suuntaa, miten hurjasta potista on oikein kyse.

Saatavakellon vetävät siis plussalle eläkerahastoihin kasatut varat.

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat. Lähde: Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat. Lähde: Tilastokeskus

Vitsi vitsi

On ollut huvittavaa seurata, miten totisia vastalauseita oikeistolaiset kommentaattorit ovat kellooni esittäneet: tämä kellohan on aivan puutteellinen, eikä se ota huomioon sitä eikä tätä. Ethän sinä poika voi eläkerahoilla velkoja maksella! Nämä sydämistyneet kommentit kertovat omalta osaltaan, miksi Pahkasika-lehti ei nykymaailmassa menesty: vitsin kohde ei ymmärrä vitsiä, vaikka kuinka sen rautalangasta vääntäisi.

Yritetään nyt silti: kasasin Saatavakellon tehdäkseni pilkkaa kaikista niistä ihmisistä, jotka ottavat taloudesta yhden numeron, ja tuijottavat sen muutoksia kuin jumalan sanaa. Siitähän velalla pelottelussa on kyse: katsotaan velan määrää (tai sen suhdetta BKT:hen, tai kasvuvauhtia, mitä nyt milloinkin) ja kauhistellaan, miten numero suurenee (tai pienenee) aivan kestämättömän nopeasti.

Jokainen taloutta hieman seuraava ymmärtää, että eihän yksittäinen numero sinällään ole hyvä tai paha. Kokonaisuus ratkaisee. Ei julkinen velkakaan ole merkki huonosta tai hyvästä. Se vain on yksi talouden mekanismi, jonka toiminta tulee ymmärtää ja johon tulee kiinnittää huomiota.

Ja vielä villi ravivihje: valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan maksaa pois. Sitä on kaikilla valtioilla, ja sitä lyhennellään jos jaksetaan. Se on koko sen velan pointti. Se ei jää lastemme maksettavaksi, koska valtio ei kuole mihinkään. Valtio voi aina vaikka ottaa uutta velkaa entisen pois maksamiseen.

(Itse myös olen sitä mieltä, että valtioiden velkoja pitäisi leikata tuntuvasti niin, että yksityiset liikepankit kärsivät tappioita. Pankithan ne ovat velat myöntäneetkin, joten miksi tavallisia ihmisiä pitäisi rankaista leikkauksin? Mutta tämä nyt on jo toinen juttu.)

Eli ei, en ole maksamassa eläkerahoillamme valtion velkaa.

Suomella on enemmän varoja kuin velkaa

Toinen syy Saatavakellon tekemiseen on yksinkertaisempi: kun kerran julkisuudessa jatkuvasti toistettiin, että valtio velkaantuu, halusin minä muistuttaa, että julkiset rahoitusvarat kasvavat vielä nopeammin. Se on fakta, jonka jokainen voi tilastoista nähdä. Siitäkin toki voidaan väitellä, onko se hyvä vai huono asia, ja mitä se oikeastaan edes merkitsee. Talous on monimutkainen ja inhimillinen kokonaisuus.

Ja ennenkaikkea: talous ei ole irrallinen politiikasta eikä ideologioista. Sen huomaa helposti nähdessään kuinka paljon oikeistolaisten, mieluusti niin rationaalisina itsensä näkevien talousihmisten syke kiihtyy, kun Saatavakello raksuttaa. Heidän mielestään minun mielipiteeni on väärä, tuomittava ja joutavanpäiväinen. Minä muka en ymmärrä taloutta, vaikka tosiasiassa he eivät ymmärrä, että talous on aina myös politiikkaa. Politiikassa on monenlaisia mielipiteitä ja näkökantoja, ja kaikki riippuu viime kädessä siitä, mitä kukin pitää tärkeänä ja haluaa saavuttaa.

Eläkelupaukset

Olenpa saanut sellaisiakin viestejä, joissa todetaan, että kelloon pitäisi ottaa mukaan myös ”eläkelupaukset”. Siis kaikki tulevaisuudessa ehkä maksettavat eläkkeet!

Näissä vaatimuksissa unohdetaan kaksi asiaa:

  1. nykyiset eläkkeet on tarkoitus kustantaa pääosin nykyisillä eläkemaksuilla. Niillä rahoilla, joita tämänhetkiset työntekijät maksavat nykyisistä palkoistaan. Nyt töissä olevat ihmiset eivät maksa omia tulevia eläkkeitään, vaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Aivan kuten nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet edellisten sukupolvien eläkkeet. Nykyisten työntekijöiden eläkkeet maksavat ne ihmiset, jotka tekevät töitä silloin kun nykyiset työntekijät ovat eläkkeellä.
  2. Eläkerahastot myös sijoittavat pääomaansa erilaisiin kohteisiin, ja näin kasvavat vielä ylimääräistä sisäänmaksettujen eläkkeiden lisäksi. Tämä järjestelmä luotiin 1960-luvulla, ja tarkoituksena oli turvata tulevaisuudessa suurten ikäluokkien eläkkeet. Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, ja pitäisi aloittaa rahastojen purkaminen. Sen sijaan niitä edelleen vain paisutetaan – ja voikin kysyä hyvällä syyllä, että mitä varten?

Selvyyden vuoksi: vuosikausia eläkerahastoihin maksettiin sisään enemmän eläkemaksuja kuin sieltä maksettiin ulos eläkkeitä. Nyt aivan viime vuosina ulosmaksetut eläkkeet ovat olleet suuremmat kuin sisään maksetut eläkemaksut. Mutta kun huomioon otetaan myös rahastojen sijoitukset, kokonaisuus kääntyy toisin päin: rahastoihin tulee yhä enemmän rahaa kuin sieltä maksetaan ulos.

On siis poikkeustilanne, että rahastoista kustannettaisiin tulevat eläkkeet. Rahastojen pääasiallinen toimintaperiaate on se, että nykyisillä maksuilla maksetaan nykyiset eläkkeet. Tulevaisuuden eläkelupaukset lunastetaan luomalla tulevaisuuteen työpaikkoja, jotta silloinkin kertyisi eläkemaksuja. Eläkelupauksia ei lunasteta kasvattamalla rahastoja, vaan panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen sekä työllistäviin investointeihin.

Pro tip: panosta koulutukseen ja tutkimukseen välittömästi, ja investointeihin pitkällä tähtäimellä, viimeistään 20 vuoden päästä. Näin saat nykyiset nuoret työllistymään hyväpalkkaisiin ammatteihin, ja silloisten eläkeläisten toimeentulon turvattua joskus noin 20-40 vuoden päästä!

Mitenkäs niitä varoja sitten käytettäisiin?

Tätäkin on joku ihmetellyt: että mitäs järkeä on laskea eläkerahat julkiseksi varallisuudeksi, kun niiden tarkoitus on eläkkeiden maksaminen. Kysymys on erinomainen! Ja toinen kysymys – vieläkin parempi – on että jos nyt sitten näitä varoja käytettäisiin valtiontalouden kohentamiseksi, niin miten se tehtäisiin?

No minulla on parikin ehdotusta:

Investoidaan kotimaiseen työhön

Tällä hetkellä eläkerahastot investoivat erilaisiin kohteisiin, joista saatu voitto kasvattaa eläkepottia. Investointikohteita on monenlaisia, ja tässä on tilasto siitä, miten rahastojen varat jakautuvat:

Työeläkelaitosten hallussapitämät osakkeet ja osuudet. Lähde: Tilastokeskus.
Työeläkelaitosten hallussapitämät osakkeet ja osuudet. Lähde: Tilastokeskus.

Rahastot sijoittavat myös ulkomaille, ja osin veroparatiiseihin. Nämä ovat hyvin kyseenalaisia toimia, joista saatu voitto tuntuu vähintäänkin moraalittomalta. Kuten oheisesta kuviosta huomaa, rahastojen voimakas kasvu on suurelta osin peräisin ulkomaisista rahasto-osuuksista, vaikka tietysti muutkin varat ovat kasvaneet.

Eläkerahastot voisivat kuitenkin investoida johonkin sellaiseen, joka tuottaisi työtä kotimaan markkinoille. Ja koska rahastojen koko on tällä hetkellä huikean suuri, ei investointien tarvitsisi olla kovin suurta voittoa tuottavia.

Korotetaan eläkkeitä

Koska rahastoissa on tällä hetkellä huimasti rahaa, ja ne kasvavat nopeammin kuin mitä niistä maksetaan ulos eläkkeitä, voitaisiin kohentaa eläkeläisten tilannetta korottamalla eläkettä vaikka satasella kuussa. Tämä raha lähtisi kiertoon koko yhteiskunnassa, ja se hyödyttäisi yrittäjiä, tuottaisi verotuloja valtiolle ja tietysti parantaisi eläkeläisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Siitä hyötyisimme välillisesti myös me nuoremmat ikäluokat, ja sillä tavoin turvattaisiin myös eläkkeiden maksu tulevaisuudessa.

Ja loppujen lopuksi: sehän on eläkerahastojen tehtävä. Eläkkeiden maksaminen. Nyt keskellä lamaa rahaa pitäisi ohjata kulutukseen ja kysynnän kasvattamiseen.

Ei ole mitään järkeä paisuttaa rahastoja

Vaikka olenkin Saatavakellon tekijä, en minä ole kellon kasvuvauhdista mitenkään mustasukkainen. Minusta olisi itse asiassa hyvä, jos varat alkaisivat kasvamisen sijasta pienentyä. Ai miten niin? No siksi, että eläkerahastoissa on nyt 190 miljardin euron potti. Se on valtava summa, jota pitäisi alkaa pikkuhiljaa purkamaan. Sieltä irtoava varallisuus tulisi näin lama-aikana erinomaisen tarpeeseen: torjuttaisiin eläkeläisköyhyyttä ja vauhditettaisiin talouden toipumista. Samalla rahastot voisivat luopua ulkomaisesta keinottelusta ja sijoittaa enemmän kotimaahan, sekä hyödylliseen tuotantoon.

Ja olisihan eläkerahastojen purkamisesta myös muuan pienempi hyöty: pääministeri puhuisi hieman enemmän totta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *