Ovatko Suomen menot liian suuret vai tulot liian pienet?

Suomi on ylimitoittanut menonsa aivan totaalisesti, toteaa tasavallan presidentti Ylen haastattelussa. Hallituksen leikkauksille on selvästikin etsittävä arvovaltaisia tukijoita, sillä monien mieliala rakoilee: ovatkohan leikkaukset todellakin välttämättömiä?

– Jos ollaan niin tyhmiä että eletään yli varojen, niin pitää leikata. Suomi on ylimitoittanut menonsa aivan totaalisesti vuodesta 2007 lähtien. Leikataan mistä tahansa, niin se on aina jonkun mielestä täysin väärä paikka.

Näin siis presidentti ihan maalaisjärjellä asiaa järkeilee. Budjettiesitykseen hän ei sen kummemmin ole perehtynyt, vaan lausunto tulee lonkalta.

Jokuhan saattaisi maalaisjärjellä ajatella niinkin, että jos eletään yli varojen, pitää kasvattaa tuloja. Mutta miksi tällainen vaihtoehto ei ole lainkaan keskusteluissa mukana?

Onko aina pakko leikata?

Eduskuntaoppositiokaan ei tunnu kyseenalaistavan leikkausten tarvetta sinänsä. Viimeksi maanantaina SDP:n ja Vihreiden edustajat kertoivat kilpaa radiossa, miten kestävyysvaje pitää taltuttaa ja velkaantuminen pysäyttää. Miksi tilanne on tämä, vaikka talousoppineet varoittelevat, että leikkaaminen näivettää talouden? Eikö kukaan ole kiinnostunut tosiasioista?

Suomen talous ei ole mennyt kuralle siksi, että olisimme eläneet yli varojemme, vaan ennen kaikkea siksi, että valtion tulot ovat pienentyneet ja työttömyys kasvanut.

Hallitukset ovat koko 2000-luvun alentaneet rikkaiden verotusta ja maksuja: varallisuusvero poistettiin ja yhteisöveroa alennettiin. Myös työnantajien Kela-maksun poistaminen hyödytti eniten suurituloisia. Pääomatuloista on jo kauan maksettu huomattavasti pienempää veroprosenttia kuin palkkatuloista. Tänä vuonna yritysten omistajilleen maksama osinkopotti kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen. On turha väittää, että rahaa ei maassa olisi. Sitä kyllä on, jos otetaan.

Toinen aiempien hallituskausien virhe on ollut työttömyyden kasvun hyväksyminen. Edellisellä hallituskaudella työttömien määrä kasvoi sadalla tuhannella, ja kasvu vain jatkuu. Silti johtavat poliitikot taivastelevat päivästä toiseen velan kasvua sen sijaan, että kiinnittäisivät huomion todelliseen ongelmaan: työttömyyden ja köyhyyden kasvuun. Mikäli ihmisille kyettäisiin tarjoamaan työtä, myös talous alkaisi kohentua.

Budjetin linja on väärä

Alex Stubbin viime viikolla esittelemän budjettiesityksen suunta on väärä. Siinä korotetaan kulutusveroja, mikä kohdistuu ankarimmin pienituloisiin. Koulutuksesta leikataan 200 miljoonaa, kehitysavusta 300 miljoonaa, mistä osa siirretään yritysten tukemiseen Finnfundin kautta. Lähes puolet koulutusleikkauksista kohdistuu yliopistojen toimintaan, mutta myös kaikkialta muualta leikataan. Hallitus on sopinut ohjelmassaan 4,2 miljardin välittömistä leikkauksista, ja näitä aletaan nyt laittaa täytäntöön. Näiden lisäksi takataskussa on vielä noin kuusi miljardia lisäleikkauksia.

Sen sijaan asehankintoja ei tiukka taloustilanne estä: asehankintoihin annetaan lisärahaa 50 miljoonaa ensi vuodelle, ja uusia tilausvaltuuksia myönnetään seuraaville neljälle vuodelle kaikkiaan yli 300 miljoonaa.

Leikataan leikkausten vuoksi

Eräs Niinistön lausunto oli erityisen kylmäävä: ainahan joku valittaa, leikattiinpa mistä vain. Ajatuksen voi kääntää niinkin päin, että on oikeastaan sama, mihin valtion varoja käytetään, kunhan vain käytetään vähemmän kuin viime vuonna.

Niinistön lähtökohta ei ole lainkaan tavallisen ihmisen näkökulma. Hän ei pohdi, tarvitaanko johonkin asiaan rahaa vai ei. Hän on kiinnostunut vain budjetin loppusummasta ja velan määrästä – palveluista viis. Haastattelussa presidentti toteaa, että nyt tarvitaan uusi vaihde ja kaikki on kiinni asenteesta. Miksi sitten jatketaan leikkauksia, vaikka linja on jo menneinä vuosina todettu toimimattomaksi?

Siitä kuitenkin olen samaa mieltä, että omasta asenteesta kaikki lähtee. Kenenkään ei nyt kannata alistua ylhäältä saneltuun leikkauspakkoon, vaan lähteä rohkeasti liikkeelle kertomaan oma mielipiteensä. Ensi lauantaina 22.8. Helsingissä järjestetään mielenosoitus teemalla Hyvinvointia, ei leikkauksia!. Porukka järjestäytyy klo 14 alkaen, ja itsekin aion ilman muuta olla paikalla.

Hyvinvointia, ei leikkauksia! Suurmielenosoitus Helsingissä 22.8.
Nyt sitten kaikki mieltä osoittamaan.

 

Muokkaus 20.8.2015: Kehitysavun leikkaus on 300 miljoonaa, ei 200 miljoonaa kuten tekstissä aiemmin luki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *