Kreikan EI on KYLLÄ toisenlaiselle Euroopalle

Eilen Kreikka äänesti ei. Ainakin itse seurasin ääntenlaskua ilahtuneena: 61% kreikkalaisista ei kannata EU-talouskuria. Vain vajaa kolmannes olisi halunnut jatkaa entiseen malliin.

Rinnakain ääntenlaskun kanssa oli hauska lueskella Velkatohtorit -opusta, jonka Into taannoin julkaisi. Itse asiassa opus oli niin mielenkiintoinen, että ajattelin jakaa kanssanne muutamia huomioita siitä.

”Kreikassa pitäisi laittaa kovat kuurit päälle”

Velkatohtoreissa on erittäin vakuuttava fakta-aineisto siitä, miksi talouskuri ei tule nostamaan Kreikkaa kasvun tielle. Kirjassa käydään läpi aiempia velkakriisejä ja niiden ratkaisuja.

  • Itävallan Attac on arvioinut, että 77% Kreikalle myönnetyistä lainoista on mennyt suoraan tai välillisesti sijoittajille tai pankeille
  • Kreikan velkajärjestely 2012 tehtiin vasta sen jälkeen, kun päävelkojien, etenkin Saksan, riskiä oli vähennetty eurooppalaisten veronmaksajien tuella
  • 90-luvun lopulla Jubilee-kampanja vaati kehitysmaiden velkojen anteeksiantamista, koska maat käyttivät enemmän rahaa velkojensa maksuun kuin sosiaalipalveluihin ja köyhyyden ehkäisemiseen.
  • IMF:n myöntämien lainojen politiikkaehdot pahensivat tilannetta monissa Latinalaisen amerikan ja kolmannen maailman maissa. Sittemmin politiikkaehtojen määrää on pyritty edellämainitusta syystä vähentämään, mutta ne ovat päin vastoin lisääntyneet.
  • IMF:n sisäinen arviointiyksikkö totesi raportissaan 2007, että lainapakettien kaverina olevista ehdoista ei ole hyötyä, ellei niillä ole kansalaisten ja poliitikkojen tukea. Miksei Kreikalle etsitä lainaehtoja, joita paikalliset kansalaiset kannattaisivat? Esimerkiksi korruption ja veronkierron kitkeminen.

”Saksa ei voi joustaa loputtomiin”

Velkatohtoreissa on mielenkiintoisia faktoja myös Saksan menneistä vuosikymmenistä.

  • Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksalle langetettiin niin suuret sotakorvaukset, ettei maa kyennyt niistä selviytymään. Sodalla ja sotakorvauksilla tuhottiin maan teollinen pohja ja taloudellinen uskottavuus, mikä yhdessä rahan painamisen kanssa ajoi maan hyperinflaatioon.
  • Yhdysvallat lainasi Saksalle rahaa velkojen maksuun. Käytännössä rahat eivät päätyneet Saksalle, vaan sen velkojamaille, ja lopulta kiersivät takaisin Yhdysvaltoihin.
  • Yksi syistä Hitlerin valtaannousun taustalla on, että hän vastusti Saksan velanmaksua. Valtaannousun jälkeen Saksa lakkasi maksamasta velkojaan ja investoi teollisen pohjan jälleenrakennukseen.
  • Toisen maailmansodan jälkeen Saksan lainoittajat olivat yksimielisiä, että Länsi-Saksan velkoja on leikattava, jotta maan demokratiakehitys ei vaarannu.

”Suomi on aina maksanut velkansa”

Ainoa ensimmäisen maailmansodan sotakorvaukset maksanut maa oli Suomi. Näin tarina kertoo, ja teknisesti ottaen se onkin totta. Velkatohtorit kuitenkin selventää:

  • Suomi jatkoi ainoana maana 1930-luvun ajan nimellisiä velkalyhennyksiä.
  • Sota-aikana velkoihin saatiin lykkäystä, eikä niitä tarvinnut maksaa
  • Toisen maailmansodan jälkeen Suomen velat muuttuivat avustuksen tai kehitysavun kaltaiseksi: käytännössä ne muutettiin esim. ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden ostoiksi ja suomalaisten tutkijoidenmatkoiksi.
  • Suomi sai sodan jälkeen kehitysapua Unicefiltä ja joiltain muiltakin avustusjärjestöiltä: ruoka- ja vaateapua, ja etenkin lapsiin kohdistunutta tukea.
  • Vuosina 1950-1975 Suomi sai lukuisia maailmanpankin tukilainoja, ja maassa käynnistettiin myös kehitysapuhankkeiksi luokiteltavaa toimintaa. Suomeen rakennettiin laaja tieverkko, selluteollisuutta ja pienyrityksiä.

Kreikan EI on KYLLÄ toisenlaiselle Euroopalle

Edellä esittämäni heitot ovat lähinnä muistumia historiasta, ja ne muuttavat koko Kreikka-keskustelun kuvan aivan toiseksi. Ylhäältä sanellut lainojen reunaehdot eivät toimi, elleivät ihmiset hyväksy niitä ja sitoudu niihin. Saksa ei olisi euroalueen talousihme, ellei sen velkoja olisi annettu anteeksi. Suomikin on noussut valtioiden eturiviin kehitysavun, tuettujen lainojen ja velkajärjestelyiden vuoksi.

Eilen Kreikkalaiset äänestivät ei niille lainaehdoille, joita Troikka tarjosi. Kreikan EI oli ei IMF:n politiikkasuosituksille ja kyllä toisenlaiselle Euroopalle. Se oli kyllä velkojen uudelleenjärjestelylle ja anteeksiantamiselle, sekä julkisesti tuetulle jälleenrakentamiselle. Joku jo sanoikin, että Kreikka tarjosi tärkeän oppitunnin demokratiasta. On hullua, että tarvittiin Kreikka ja kreikan kriisi, jotta havahtuisimme. Kreikkalaiset kertoivat meille oman tarinamme, jonka itse olemme unohtaneet.

Kuva: Flickr / Georgetikis https://www.flickr.com/photos/georgetikis/18587594884/
Kuva: Flickr / Georgetikis

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *