Miksi SAK kannattaa TTIP-sopimusta?

Yle uutisoi komeasti, että SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tuovan talouskasvua ja työpaikkoja. Missäs olenkaan aiemmin saman perustelun kuullut? Aivan, Ulkoministeriö käyttää suunnilleen samoja perusteluja, ja asiasta vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on julkisestikin todennut keskittyvänsä sopimuksen etuihin uhkien jäädessä vähemmälle.

Ylen juttu sisältää SAK:n suulla esitettynä väitteitä, joita ei voi sivuuttaa ilman kommentteja.

1) ”Suomen talous- ja työllisyystilanne kohenee TTIP-sopimuksen myötä”

Komission tilaamien vaikutusarvioiden mukaan koko EU-alueella sopimus tuottaa vain vähäisen talouskasvun. Komissio myös lähtee siitä oletuksesta, että talouskasvu jakautuu tasaisesti, mikä on ilman muuta epärealistinen odotus.

Tarkin sopimuksesta tehty vaikutusarvio on tutkija Jeronim Capaldon käsialaa. (Sivumennen sanoen Capaldo on työskennellyt myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n leivissä) Hänen mukaansa Pohjois-Euroopasta tulee katoamaan TTIP-sopimuksen solmimisen myötä yli 200 000 työpaikkaa. Myöskään BKT ei tule Pohjois-Euroopassa kasvamaan vaan päin vastoin heikkenemään 2%-yksiköllä. Tämä olisi suurin pudotus EU-alueella.

Ihmettelen siis suuresti, mihin SAK ja etenkin Aleksi Kuusisto perustaa käsityksensä työllisyyden kohenemisesta ja talouskasvusta. Onko EU-komission PR-materiaali nielty sellaisenaan?

2) ”Sosiaalilainsäädäntö tai työlainsäädäntö eivät ole sopimuksessa mukana, joten ei syytä huoleen”

Tällaisen kuvan voi Ylen jutusta nopealla lukemisella saada. Tarkkaan ottaen SAK:n Kuusisto toteaa, että hänen tietojensa mukaan nämä alat eivät tule lopulliseen sopimukseen mukaan. Mutta jos näin on, miksi niistä sitten neuvotellaan?

TTIP-sopimusneuvotteluissa pöydällä ovat niin työlainsäädännön kysymykset kuin myöskin julkiset palvelut. Yhdysvalloissa työlainsäädäntö on EU:ta heikommalla tasolla. USA ei ole ratifioinut YK:n ILO-sopimuksistakaan kuin pari – ja on selvästi todennut, ettei myöskään näiden neuvottelujen myötä aio ratifioida loppuja.

Summa summarum: sekä julkisten palvelujen laadun heikkeneminen että työlainsäädännön huononeminen ovat reaalisia uhkia. En tiedä, mihin lähteisiin Kuusisto arvionsa perustaa, mutta ainakaan meillä aktiivisesti sopimusneuvotteluja vastustavilla ei ole kuin hyvin vähän tietoa neuvottelujen sisällöstä, sillä koko neuvotteluprosessi on salainen!

3) ”Välimiesmenettely on uhka, muttei kynnyskysymys”

No tämä nyt on jo täysin käsittämätöntä. Kuusisto suoraan myöntää, että sopimukseen kaavailtu välimiesmenettely (joka antaisi yrityksille ja sijoittajille laajat valtuudet uhata valtioita oikeusjutuilla) on uhka, ja toteaa senkin ettei koko investointisuojaa oikeastaan edes tarvita, sillä Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuomioistumet ovat luotettavia. Kuitenkaan edes tämän laajaa arvostelua herättäneen sopimuksen osan torppaaminen ei ole SAK:lle kynnyskysymys. Miksi ei? Mihin perustuu Kuusiston näkemys, että investointisuojaa saadaan parannettua ja että ”suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi”?

EU:n kauppakomissaari Malmströmin väläyttämä pysyvä välimiesoikeus tuskin tarjoaa mitään erikoista ratkaisua, koska jo nyt välimiesjuttuja hoitaa pieni lakimiesten ja lakifirmojen joukko. Pysyvä välimiesoikeus vain vahvistaisi tätä käytäntöä – ja sivuuttaisi edelleen kansalliset parlamentit.

4) ”Sopimuksessa on kyse vain teknisten standardien yhdenmukaistamisesta”

Ylen jutussa kannattaa panna merkille myös toteamus, että TTIP-sopimuksessa olisi kyse lähinnä teknisten standardien yhdenmukaistamisesta. Mutta jos on kyse vain siitä, miksi sopimus koskee käytännössä kaikkea liiketoimintaa ja kaikkia lainsäädännön aloja, ellei niitä erikseen ole neuvotteluista rajattu ulos? Ja miksi sopimus sisältää kummallisen, yhtiövaltaa kasvattavan välimiesmenettelyn? Ja ennen muuta: jos kyse on teknisestä standardien yhdenmukaistamisesta, miksi neuvottelut ovat salaiset, eikä ulos kerrota kuin pieniä tiedonmuruja?

Saattaa olla, että riipasen kovan kännin tänään

Viimeisen väliotsikon omistan lakkautetun paperiteollisuuden muistolle. Samaa on luvassa lisää, mikäli tämä sopimus menee läpi – ja mukavahan on sitten katsella yhdysvaltalaisesta videopalvelusta klippejä turhautuneista duunareista. Työttömällä aikaa ihan varmasti kyllä on.

Vielä pari sanaa ay-liikkeestä yleensä. Jollekullehan saattaisi tulla kiusaus käyttää SAK:n kantoja tässä kysymyksessä perusteluna sille, ettei ammatillinen järjestäytyminen yleensäkään ole järkevää. Olen itsekin tietysti SAK:laisen liiton jäsen, enkä ole lainkaan sitä mieltä, että ay-liike olisi turha tai tarpeeton. Toivoisin kuitenkin, että SAK:n johdossa edes jotenkin huomioitaisiin ay-kentän vaihtelevat kannat TTIP-sopimusasiaan. Etenkin julkisten alojen liitoissa ollaan varmaan huolissaan sopimuksen vaikutuksista – ja syystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *