Nuorten tulevaisuutta ei saa vaarantaa leikkauksin

Oheinen teksti on julkaistu Eespäin-lehdessä 4/2014. Tulevina viikkoina jakelen lehteä eri puolilla Helsinkiä, joten tervetuloa törmäämään!

Opetusviraston menoihin tehtävät leikkaukset vaarantavat opetuksen tason Helsingissä. Koulutuksesta leikataan rajulla kädellä: vuoden 2015 budjetista puuttuu varovaisenkin arvion perusteella vähintään 5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtiovallan taholta tulee uusia velvoitteita: koulutus- ja nuorisotakuu, toisen asteen tutkintouudistus, sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen sekä velvoite järjestää kaikille 26 000:lle toisen asteen opiskelijalle koulupsykologin ja kuraattorin palvelut.

Myös Helsingissä toimiva maan suurin ammattikorkeakoulu Metropolia on leikkausten kohteena. Jo vuoden 2014 alusta lähtien valtiolta saatava rahoitus perustuu opiskelijamäärien sijaan suorituksiin, ja sen kokonaistasoa on leikattu 15 %. Metropolian kaupungilta saama avustuskin pienenee. Samaan aikaan Metropolia suunnittelee keskittävänsä opetuksensa neljään jättiläismäiseen kampukseen. Tällainen suuruuden ekonomia pidentää opiskelijoiden koulumatkoja ja kasvattaa hallinnollista byrokratiaa. Suoritusperustainen rahoitus taas siirtää vastuuta opiskelujen sujumisesta opiskelijalle itselleen.

Lähikouluja syytä puolustaa

Peruskoulu- ja lukioverkossa tehdään samanlaista keskittämistä. Monella helsinkiläisellä lienevät tuoreessa muistissa kevään kamppailut koulujen lakkauttamisia ja hallinnollisia yhdistämisiä vastaan. Budjettitekstissä todetaan, että lakkautukset jatkuvat myös ensi vuonna. Irvokasta on, että perusteluna käytetään alueellisen eriarvoisuuden torjumista. Kuitenkin juuri lähikoulut ja riittävät resurssit takaavat laadukkaan opetuksen.

Kun koulujen väliset erot suurenevat, etenkin köyhempien perheiden ja maahanmuuttajaperheiden lapset ovat vaarassa pudota kelkasta. Tulevana vuonna perusopetuksen oppilaiden määrä lisääntyy yli tuhannella, ja erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhteellinen määrä nousee.

Sähköiseen opetukseen tarvitaan resursseja

Yksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten kannalta tärkeä aihealue on opetuksen digitalisoituminen. Opetus tapahtuu yhä enemmän sähköisessä ympäristössä, ja tämä vaatii paitsi panostusta laitehankintoihin myös lisää henkilöstöresursseja. Työvoimaa tarvitaan sekä laitteiston ylläpitoon ja käytön opettelemiseen että sen pedagogiseen hyödyntämiseen. Myös köyhien perheiden lasten mahdollisuus osallistua opetukseen tasavertaisesti tulisi turvata.

Nyt on vaarana, että jälleen kerran kouluihin hankitaan kasa laitteita, joita kukaan ei osaa käyttää, eikä kenelläkään ole aikaa opetella. Samoin perheiden ja oppilaiden paine hankkia itse käyttämänsä laitteet lisääntyy.

Helsinki siis vastaa yhä kasvaviin opetuksen haasteisiin leikkaamalla määrärahoja. Tämän myönsi myös opetuslautakunnan vihreä puheenjohtaja Minerva Krohn, joka totesi kaupunginvaltuuston keskustelussa, että opetuksen osalta vähän korjattukin budjetti tarkoittaa leikkaamista ja kouluverkon karsimista.

Leikkauspäätökset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, etenkin Helsingin kaltaisessa rikkaassa kaupungissa, jolla olisi varaa kouluttaa lapsensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *