Hyötyvätkö datasta ihmiset vai yritykset?

Kävin Avoin Suomi 2014 -tapahtumassa, joka keskittyi julkisen sektorin tuottamien datavarantojen avaamiseen ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin. Avoimesta datasta on puhuttu viime vuosina paljon, ja tapahtuman yhteistyökumppanit – valtaosa ministeriöistämme – kertoivat paljon siitä, miten kiinnostava aihe juuri nyt on.

Kansainvälisinä päävieraina olivat Beth Simone Noveck Yhdysvalloista ja Birgitta Jónsdóttir Islannista. Jónsdóttir on paikallisen piraattipuolueen aktiivi, kun taas Noveck on konsultti ja ajatuspajan johtaja. Noveckin puheenvuorossa korostuikin suuri luottamus ja usko datan avaamiseen: avoimen datan päälle rakennettujen mobiilisovellusten avulla julkisia palveluja voidaan korvata vapaaehtoistyöllä, ja näin saada säästöjä aikaan. Ylipäätäänkin palvelut tulevat paranemaan, valinnanvapaus lisääntymään, ja yritysten toimintamahdollisuudet kasvamaan.

Toimintamahdollisuuksia datan myötä todellakin on. Noveck viittasi McKinsey-konsulttilaitoksen arvioon, jonka mukaan avoimen datan arvo kokonaisuudessaan on noin 3000 miljardia dollaria vuodessa – maailmanlaajuisesti. Se on melkoinen potti, johon moni yksityinen toimija haluaisi taatusti päästä käsiksi. McKinseyn mukaan tämä vaatii toimia valtioilta. Ilmankos Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alex Stubb oli kutsuttu avaamaan koko Avoin Suomi 2014 -messutapahtuma!

Beth Simone Noveck
Beth Simone Noveck. Kuva: Wikimedia

Melko toisenlaisen näkökulman avoimeen dataan toi piraattiaktiivi Birgitta Jónsdóttir. Hän oli huolissaan yksityisyyden suojasta, joka voi vaarantua, jos dataa avataan kursailematta. Kuka ylipäätään saa päättää, miten pitkään kerättyä dataa säilytetään, ja kenen käsiin se päätyy? Yhä kasvava määrä myös henkilökohtaisia tietoja paljastavaa dataa kerätään julkisiin rekistereihin. Vaikka monesti datasettejä avattaessa on mukana myös lakiasiantuntijoita, on asiassa silti myös merkittäviä riskejä.

Jónsdóttir nosti esimerkiksi Islantilaisyritys Decode Geneticsin, joka vuonna 1999 sai Islannin valtiolta oikeuden kaikkien islantilaisten geeniperimään. Kun yritys meni konkurssiin talousromahduksen myötä 2010, yrityksen omistama data päätyi Yhdysvaltalaisen Amgen-korporaation hallintaan.

Koska datan hallinta tarkoittaa myös suuria taloudellisia tuottoja, on Suomessakin syytä pohtia asioita hetki: mitä dataa avataan, ja kuka siitä hyötyy?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *