Ohjelmien on oltava vapaita ja hajautettuja

Kävin eilen Pohjois-Helsingin Attacin tilaisuudessa Kuinka rahatalous haltuun? Puhumassa oli Jussi Ahokas, yhdessä Lauri Holapan kanssa tekemänsä uuden Rahatalous haltuun -kirjan pohjalta. Alustus synnyttikin vilkasta keskustelua, ja ihmiset tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että talouspolitiikan tavoitteena tulisi olla nykyistä enemmän työllisyys ja vakaus.

Minä taas käytin lyhyen puheenvuoron digitaalisesta taloudesta. Kun en mikään taloustieteilijä ole, niin lähinnä puhuin siitä, millaisena näen nykyisen ohjelmistotuotannon, ja mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä.

Keskeiset pointtini olivat seuraavat:

Mikko Hyppösen sanoin: Internet on USA:n uusin siirtomaa. NSA:n valvonta ulottuu lähes kaikkiin päivittäin käyttämiimme ohjelmistoihin, koska suurin osa niistä on yhdysvaltalaista alkuperää. Kaikkia tekemisiämme siis valvotaan.

Nykyisiä suuria ohjelmistoja tuottavien yritysten asiakkaita eivät aina olekaan palvelujen käyttäjät, vaan mainostajat, joille käyttäjiä myydään kohdeyleisöiksi. Suuret yritykset ostavat pieniä startuppeja saadakseen näiden käyttäjät omiin palveluihinsa ja mainosmyyntinsä piiriin.

Suljettujen mobiilijärjestelmien valmistajat tarjoavat järjestelmiin ohjelmia tekeville sovelluskehittäjille laadukkaan ja helpon jakelukanavan samantyyppisestä syystä: voimistaakseen omaa asemaansa. Tästä johtuen yksittäiset sovelluskehittäjät voivat hyötyä järjestelmästä merkittävästi ja jopa nousta maailmanmaineeseen – kuten esimerkiksi suomalaiselle mobiilipeliteollisuudelle on nyt tapahtunut. Pitkässä juoksussa suurten alustojen valmistajien kuten Applen ja Googlen tarkoitus lienee kerätä mahdollisimman paljon dataa, jota voi kaupata eteenpäin ja hyödyntää monin tavoin.

Nykyinen tilanne ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta erityisen miellyttävä. Toisaalla uhkaa suurten tiedustelupalvelujen kattava valvonta, toisaalla taas lähinnä mainostajia miellyttämään pyrkivät suuret verkkopalvelut ja -ohjelmistot.

Siksi tulevaisuudessa ohjelmistojen tulisikin olla vapaita – siis avointa lähdekoodia. Näin yksityisyyttä loukkaavien ominaisuuksien piilottaminen ohjelmiin on hankalampaa. Pelkkä koodin avoimuus ei riitä, vaan lisäksi järjestelmien on oltava hajautettuja – siihen tyyliin kuin sähköposti ja IRC. Näin valta ei keskity liiaksi yksittäiselle toimijalle, ja toisaalta järjestelmät muuttuvat pitkäkestoisemmiksi.

Vapaa koodi ja hajautettu järjestelmä ovat pelkästään teknisiä ratkaisuja, jotka eivät sellaisenaan riitä: tarvitaan myös poliittisia aloitteita. Ohjelmakehitystä on rahoitettava paljon nykyistä voimakkaammin julkisen sektorin toimesta – tekemistä kyllä riittää. Valtiolla ja kunnilla on paljon rapistuvia tietojärjestelmiä ja niiden korjailemisen lisäksi myös ihan uusille ideoille olisi taatusti tilaa. Myös esimerkiksi järjestösektorilla syntyisi varmasti hyviä ohjelmistoja, jos vain joku investoisi.

Keskustelun aika loppui kesken, joten pohtimatta jäi, miten ohjelmistokehitystä ja ohjelmien ideointia voisi demokratisoida myös niiden ihmisten ulottuville, jotka eivät itse osaa ohjelmoida. Voisivatko tulevaisuudessa paikalliset pienyhteisöt tilata tarpeisiinsa sopivia ohjelmia joltain osaavalta taholta? Mitä tämä tarkoittaisi ihmisten arjen kannalta?

GNU-projektin logo
GNU-projektin logo. Kuva: Wikimedia

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *