Datankäyttö ei saa olla rahasta kiinni

Kävinpä Stadi.TV:n ja Forum Viriumin järjestämässä Päätöksen äärellä -seminaarissa, joka osoittautuikin erittäin mielenkiintoiseksi paketiksi.

Stadi.TV on hyvä ja mielenkiintoinen projekti, joka kutsuu itseään hienosti yhteisömediaksi. Tämä tarkoittaa, että ohjelmaa tehdään yhdessä erilaisten, pääasiassa epäkaupallisten julkisen sektorin ja kolmannen sektorin tahojen kanssa. Kynnys pidetään matalana, ja näkökulma on vahvasti ihmisten itsensä näkökulma.

Stadi.TV oli tehnyt myös kyselyn, josta ilmeni, että asukkaat kaipaavat enemmän osallistumismahdollisuuksia ja tietoa etenkin asioiden ollessa vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Silmiinpistävää oli, että vastauksissa kritisoitiin tiettyjä virkamiesten asettamia ennakko-oletuksia, joita ei sovi kyseenalaistaa. Kritiikkiä sai osakseen myös Helsingin Sanomat, jonka katsottiin uutisoivan kansalaistoiminnasta lähinnä negatiiviseen sävyyn.

Keskustelussa pohdittiin sitäkin, miten ihmisten kiinnostusta politiikkaan voisi lisätä. Esimerkkinä käytettiin Meri-Rastilan rantametsää, jolle asukkaat olivat tehneet jopa oman vaihtoehtoisen kaavan. Valtuusto kuitenkin hyväksyi Kaupunkisuunnitteluviraston virkamiesten laatiman kaavan. Voi kysyä, ketä kiinnostaa poliittinen osallistuminen, jos asioihin ei voi vaikuttaa?

Kuka saa pääsyn dataan?

Seminaarin kiinnostavin osa käsitteli avointa dataa ja sen hyödyntämistä. Helsinki Region Infoshare -palvelun Tanja Lahti esitteli monenlaisia julkisia datavarantoja. Kaupunki tuottaa hyvin jännittävää dataa, lähtien palvelujen sijainneista ja päättyen Helsingin kaupunginorkesterin konserttitietoihin 1880-luvulta tähän päivään.

Avoin data yksin ei tietenkään paljoa tee, vaan sitä pitää pystyä hyödyntämään. Tässä paljastuikin nykytilanteen yksipuolisuus: kaupunki järjestää sovelluskilpailuja ja kehittäjätapaamisia, mutta asukasaktiiveille tavallisista kaupunkilaisista puhumattakaan ei ole tarjolla juuri mitään keinoja datan analysointiin ja hyödyntämiseen.

Kun kysyin tarkemmin, paljastui, että Helsinki Region Infosharella ei itselläänkään ole ohjelmointiosaamista, vaan he ovat täysin ulkopuolisten kumppanikoodareiden varassa. Sama pätee Tanja Lahden arvion mukaan muihinkin kaupungin virastoihin – mikä onkin helppo uskoa kaupungin digitaalisten palvelujen laadun tuntien.

Pakko todeta, että jos tältä pohjalta kehitetään raskaasti avoimen tiedon hyödyntämiseen perustuvaa yhteiskuntaa, niin ei hyvältä näytä. Miten saadaan laadukkaita digitaalisia palveluja, jos edes virastossa kukaan ei osaa niitä hankkia tai tehdä?

Minusta tämä on tärkeä kysymys, jota ei voi kuitata vain toteamalla, että kyllähän ohjelmoijia riittää, ja lapsethan nykyään käyttävät tietokoneita jo imeväisinä.

On hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa kysymys siitä, kuka tietoa ja dataa hallitsee, on iso poliittinen kysymys. Tällöin on varmistuttava, että myös tavallisella ihmisellä ja asukkaalla on pääsy tietoon – ja myös kyky visualisoida sitä. Siihen tarvitaan taatusti julkista rahaa, jolla voidaan kustantaa ohjelmoijia ja analyytikoita tavallisia ihmisiä auttamaan.

Keskustelun lopuksi heitettiinkin ilmaan, että ehkäpä Stadi.TV:n tapaisten yhteisömedioiden ohelle tarvittaisiin yhteisökoodareita, jotka toimivat eri puolilla kaupunkia asukkaiden kanssa, ja auttavat tiedon tehokkaassa hyödyntämisessä.

Ajatus kuulostaa ainakin minusta oikein hyvältä. Selvää joka tapauksessa on, että avoimen datan julkista hyödyntämistä ei voi jättää pelkästään kauniiden toiveiden varaan.

Kuva: Libby Levi
Kuva: Libby Levi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *