Armeija on valinta, ei velvollisuus

Varusmiesliitto on näemmä julistanut tämän viikon viralliseksi ”inttikuvaviikoksi”. Mikäs siinä, mukavahan se on menneitä muistella ja vanhoja valokuvia katsella.

Silmiin osui Ilta-Sanomien juttu, jossa Varusmiesliiton puheenjohtaja kertoo kampanjan taustoista:

– Tavoitteemme ei ole lietsoa vastakkainasettelua intin käyneiden ja inttiä käymättömien välille. Armeija on velvollisuus, ei valinta, varusmiesliiton puheenjohtaja Egzon Delija kertoo.

Muuten hyvä, mutta kun armeija on nimenomaan valinta. (Lakikin sanoo, että meillä on maanpuolustusvelvollisuus, ei asevelvollisuutta.) Suomessa on mahdollista valita myös toisin: mennä siviilipalvelukseen, tai kieltäytyä aseista ja suorittaa vankeusrangaistus. Minä valitsin siviilipalveluksen, ja olen valintaani oikein tyytyväinen: palveluksesta jäi mahtavat muistot, ja hienoja kavereita. Lisäksi oli mukava tietää tehneensä työtä, josta on hyötyä muille.

Aseistakieltäytyminen Suomessa ei kuitenkaan – mukavista sivarimuistoistani huolimatta – ole mitenkään ongelmatonta, eikä etenkään tasa-arvoinen valinta. Otetaanpa lyhyt kertaus:

Asepalveluksen voi suorittaa puolessa vuodessa, mutta sivari kestää aina vuoden. Nykyisellään sivarin kesto on 347 vuorokautta, mutta armeijasta pääsee pois jo 165 vuorokaudessa. Miksi näin? Rangaistaanko siviilipalveluksen valinneita jostain?

Jos kieltäytyy menemästä myös sivariin, joutuu istumaan puolen vuoden vankeusrangaistuksen. Nykyään tuo rangaistus on useimmiten pantarangaistus. Esimerkiksi Amnesty vaatii Suomen valtiota lyhentämään sivarin kestoa ja lopettamaan totaalikieltäytyjien tuomitsemisen, koska se pitää totaaleja mielipidevankeina. Samalla kannalla ovat monet muutkin kansainväliset ihmisoikeuselimet.

Jos siis joku väittää, että armeija on velvollisuus, muistuta häntä siitä tosiseikasta, että armeija on vain henkilökohtainen valinta, ja aina on olemassa se järkevämpikin vaihtoehto.

OHI ON! En mennyt ollenkaan.
AKL:n kutsuntakampanjajuliste kehottaa valitsemaan toisin.

Lisätietoa Kutsuntakampanjasta AKL:n sivuilta.

P.S.
Olisi ollut mukava puhua myös itse maanpuolustusvelvollisuudesta, ja etenkin siitä, kenen etuja siinä tarkalleen ottaen puolustetaankaan. Jätetään kuitenkin toiseen kertaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *